”Suurempi moraalinen vastuu meillä tulisi olla siitä ruokajonosta mitä voi seurata torstai aamuisin vanhan kirjaston kulmalla. ”

Olen seurannut tätä keskustelua lehdistössä. Kuntalaisena ja luottamushenkilönä koen tarvetta seurata tarkoin kustannusten kehittymistä.

En näe Kaupungilla roolia museorakennusten pelastajana (Heinolan Seminaari) , vaan kaupungin tulee keskittyä peruspalveluiden toteuttamiseen.

Nykyinen kaupungintalo on tehdyn kuntoarvion mukaan ikäisekseen rakennukseksi suhteellisen hyvässä kunnossa. Rakennusta on myös korjattu viimevuosina. Toisaalta tilojen nykyaikaisuus puhuttaa ja toimistotyön tulevaisuus.

Edelleen 2022 työnantajalla on oikeus määrätä työntekopaikka ja työnvalvontaoikeus.

Kun katsotaan paikallisilla tai globaaleilla mittareilla työnteon tuottavuuden kehitystä, voidaan helposti todeta tuottavuuden laskeneen jo hyvin pitkään.

Toisaalta erilaiset mielenterveyden ongelmat ja niistä johtuneet poissaolot ovat selvästi lisääntyneet.

Eli vaikka vapauksia on tullut, ei työnantajien saama panos tai työntekijöiden saama viihtyvyys ole selkeästi parantuneet.

Olisiko siis kuitenkin niin, että työnteossa tulisi palata ennemminkin kohtia vanhaa, kuin ihannoida uusia rakenteita. Toisaalta etätyö esimerkiksi Heinolassa ei välttämättä ole aivan perusteltua koska etäisyydet ovat jotain aivan muuta kuin esim. pääkaupunkiseudulla.

Toivon todella saavani lisäselvityksiä asiaan.

Nykyisen tiedon valossa en voi mitenkään ostaa ajatusta, että Heinolan tulisi toimia pelastajana tässä kiinteistö katastrofissa.

Toki, mikäli esitetään tarkat laskelma siitä, että siirrot ovat kannattavia, on asiaa syytä harkita.

Moraalista vastuuta meillä ei ole, ja sitä on aivan turha käyttää argumenttina.

Suurempi moraalinen vastuu meillä tulisi olla siitä ruokajonosta mitä voi seurata torstai aamuisin vanhan kirjaston kulmalla.